Avoin kaikille tarjouksille

Tänään paistoi aurinko. Hassua, miten minusta tuntuu ettei se ole paistanut aikoihin. Vaikka kanssa-asujat toisin väittävätkin. Mutta minulla on tänään viimeinen työpäivä, vaikka lomalla olenkin. Ehkä hieman tunnen haikeutta ja vähän pelkoakin siitä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. 

Oma historiani on sellainen, että olen lähes koko 2000-luvun tehnyt töitä kaukana kotoa. Erilaisissa projekteissa. Olen sitä työtä rakastanut mitä suuremmassa määrin, mutta alan olla jo vanha. Tänä vuonna täytän 58 vuotta ja näen että mie olen jo reissuni reissannut. Ei keneltäkään voi vaatia että on kaukana kotoa vuodesta toiseen ihan eläkeikään asti. Eihän? Nytkin työmatkani oli suuntaansa yli 500 km. Kotia oli joskus (ainakin se tuntui siltä) pidempi matka. Tuntui ettei se lopu ikinä.  Ja täällä odotti nyt 1.8 vuotias lapsenlapsi. Mummin elämänvalo. Ne viikot kaukana työmaalla olivat raastavia vaikka työ olikin ihanaa. Jokainen isovanhempi varmasti tunnistaa tunteen.

Tänään pitäisi iloita, koska tästä päivästä eteenpäin voin tehdä omaa tulevaisuutta. Periaatteessa.  M utta mitenkä voit kun nyky-yhteiskunta on tehnyt monista asioita niin hemmetin hankalia, ettei oikein tiedä mihin päänsä työsuhteen jälkeen pistää. Huomenna ilmoittaudun työttömäksi, koska minun sivutoiminen yritykseni ei elätä minua. Minä toivon, että se ihminen, joka lukee minun sepustuksen mitä aion tehdä ja miten, on asiansa tunteva ja tietää mitä tarkoittaa työllisyyslain pykälässä lukeva lause "Sivutoiminen eli pienimuotoinen yritystoiminta ei estä palkansaajakassaan kuulumista eikä työttömyysturvan maksamista. Sivutoiminen yritystoiminta vaikuttaa päivärahaan samalla tavalla kuin osa-aikatyö."

Tarkoitukseni on työllistyä osa-aikaisesti, ihan kuten tähänkin asti. Tähän asti olen sitä tehnyt työn ohella, iltaisin ja viikonloppuisin. Olen tätä asiaa tutkinut tosi tarkkaan jo koko työsuhteen ajan, mutta uskottako että sydän hyppäsi ylimääräisen lyönnin kun jälleen tavasin näitä ohjeita. Jostakin oli tullut lauseeseen ylimääräinen sana. Yleensä. Periaatteessa jos olet pystynyt pyörittämään yritystoimintaa täysiaikaisen työn vierellä, ei estä työttömyyskorvauksen maksamista. Siis yleensä Voisin vannoa että tuota sanaa ei ole ennen ollut. "Yleensä sellainen yritystoiminta, jota on harjoitettu puoli vuotta kokoaikaisen työn ohella, ei estä päivärahan maksamista." Voihan kettu! Varmaan kuitenkin asia on niin etten ole sanaa nähnyt, en ole halunnut nähdä.

Tulevat työllisyystoimien kiristykset eivät minua pelota. Minä uskon, että kun jaksan ja haluan tarpeeksi tehdä toimeentuloni tätä kautta, onnistun kyllä. Uskon vahvasti että minusta on siihen. Paitsi, jos tulee erilaisia vastaiskuja valtion taholta. 

Huomisesta alkaen olen avoin kaikille työtilaisuuksille. Minulla on vahva kokemus mm. somemaailmasta ja kotisivujen tekemisestä. Osaan kouluttaa esim. Canvan käyttöön. Ja asiakirjahallinto ja lähes kaikki yhdistysasiat ovat tuttuja. Mietin josko kenelläkään minulle jotain työtä tarjottavaksi? Ehkä ihan vaan yksittäisiä toimeksiantoja. Niitäkään en hyljeksi. Iloitsen suuresti siitä, että nykypäivänä monia asioita voi tehdä etänä. 

Huominen on jännä päivä. Tai no, taitaa se vaan olla niin että huomisesta se jännitys vasta alkaa. Pitäkää peukkuja että voisin mennä kohti haavettani ja jossain vaiheessa työllistää itseni ihan itsenäisenä yrittäjänä. Sitä minä haluaisin.